Tänää aamulla oli ihana herätä vähän myöhemmin kuin normaalisti. Noustuani, kävelin alakertaan. Ihmettelin tosin, miten koirani oli rämpännyt alakerrasta minun sänkyyni, melkein 10 kertaa 10 minuutin sisällä. Nooh, kun silmät solmussa kävelin olohuoneeseen, en tosin katsonut mihin kuljin. Tunsin jonkin limaisen litistyvän jalkani alle, ja tulevan varpaideni välistä.
Tietenkin tuo koira oli paskantanut lattialle, ja minä tietenkin olin astunut sen päälle. Hyvää huomenta maailma, jotenkin osasin odottaa tätä.
Kouluun menin 11, ja täällä minä vielä painan duunia 18 asti. Sen jälkeen sitten laulu harjoituksiin ja sieltä sitten VPK-joulujuhliin. En millään jaksaisi, olen nyt jo ihan puhki.
Voisiko joku muu mennä ja venyä mun puolesta joka paikkaan?
Tarvitsen unta.
xo ninni ox
