Tiedätte varmaan sen tunteen, kun tahdotte unohtaa jotain enemmän kuin mitään.
Kävelet kadulla, näet saman mainoksen joka aamu, ja tämä mainos vain seisoo siellä muistuttamassa sinua joka ikinen päivä siitä, jonka olet yrittänyt unohtaa.
Bussi, jolla kuljet joka aamu, tekee samoin.
Myös se ruma taulu, jonka isoäitisi antoi koristeeksi olohuoneeseenne, se typerä paita jota et suostu hävittämään vaikka se muistuttaa vain roikkumassa kaapissa!
Mutta kaikista eniten, kaikista pahin muistuttaja on PUHELIN.
Kuvat, soittoäänet, ne tietyt biisit jotka soi joka helvetin päivä radiossa, se kommentti jonka saan blogiini, kaikki muistuttavat asioista joita en välttämättä tahdo enää muistaa.
Mutta onko se näin?
Yleensä kyse on vain vaikeudesta päästä yli asioista, kuolemasta, erosta, potkuista?
Tahdonko kuitenkin muistaa?
Mielessä pyörii jatkuvasti, mitä jos teen tällä kertaa toisin, mitä jos asiat ovat muuttuneet?
Eihän yksi viesti haittaa, eihän?
Kannattaa vaan jättää asiat sikseen, niin vain on parempi.
Älä katso sitä mainosta aamuisin, sammuta radio jotta et kuule niitä lauluja, alusta puhelin, poista ja hävitä kaikki tarvittava jotka muistuttaa asioista.
Miksi satuttaa jatkuvasti itseään, miettimällä asioita, jotka eivät muutu vaikka olisit sormet ristissä ja silmät kiinni toivomassa, että jokin muuttuu?
Yleisin ihmisten toive ?
- Pääsisinpä ajassa takaisin, jotta voisin muuttaa mennyttä, tekisin toisin ja saisin haluamani takaisin.
Haluamasi.
Kunpa se olisikin noin helppoa.
Hyvää maanantai aamua kaikille!
xo ninni ox
